Poika pieni pensikossa Istu kesä-iltasella, Lato siinä laulujansa, Sovitteli soittojansa. Lapsi laulo, kaaullansa, Kukkasista kultasista, Kaikin paikoin kasvavista Kirjavana ketosilla; Laulo vielä viisahasti Kuin on marjoja metissä, Mansikoita aho-mailla, Alla vaarain vatukoita; Mesimarjat mielestänsä Olit muita makeammat. Lapsen lauluja latovan Kuuli vanha Vaaralainen, Hinkalostaan Hiitolainen. Vaikka oli vasta päässyt Äsken murha-murkkinalta, Lopettanut lounasensa, Tahtoi taasenki tavata Palan suuhunsa sulosen, Vattan täyveksi tämänki. – Niinpä aina ajan kunki Osa onki pienemmillä Tulla suuhun suurempien. – Niin se vanha Vaaralainen Hiien hirmu-heimolainen Nousi vuoren notkelmosta, Kammiostaan kauhiasta, Astu yhen askeleensa, Pääsi päälle viien virstan; Astu toisen askeleensa Virstan seihtemän sivuitse; Astu kohta kolmannenki Mite yheksän virstan; Iski lasta päälakehen Koski korvihin kovasti, Hiuksihin hirmusesti, Auko suunsa surma-työhön Näytti ilkiät ikenet. Poika puoli-kuollehena Kysyi vaivanen, vapisten, "Mikä ompi mielessäsi, "Mitä vaan minusta tahot?" Sitten vanku Vaaralainen, Hirnu häjy Hiitolainen: "Tahon vainen vaivoistasi, "Paraan laulus’ palkkioksi, "Suloisimman soitantosi, "Antaa sulle avullisen "Majan maha-laukusani." "Suuri kiitos kunniasta, "Joka joutuupi minulle, "Vaikka aivan ansiotta! "Mutta lupaa mulle ensin "Yksi ainoa anomus." "Olkoon luvattu lujasti, Vanku vanha Vaaralainen." "Vanno’ varsin valallasi, "Jotta luottaisin lujemmin." "Olkoon vannottu valalla," Vanku vanha Vaaralainen; "Anna’ kuulla anomukses." "Sitä anon ainoasti, "Ellös syöne ensinkähän "Surma-suuhusi minua!" Luuli kautta lupauksen, Vaaralaisen vannottua, Poika parka päässehensä Vapahaksi vaarastansa. Alko hypätä hyvästi, Juosta varsin joutusasti Kohti kulta-kotiansa, Kuin se vanha Vaaralainen Tarttu vasen kourallansa, Iski lasta päälakehen. Hirmu-käellä Hiitolainen, Auko suunsa surma-työhön Pahat paljasti ikenet. "Jouvu’ julkinen Jumala, "Häilähä tähän hätähän! "Kun syö vaivanen valansa "Minun surmaa surkiasti, "Hirmusesti Hiitolainen." "Mitä hullu huuekselet? "Mitä mökiset mukoma "Ikenissäni itikka, "Valittelet valastani? "Syö se vielä valansakki "Joka syöpi säälimättä "Sinun niin kuin sirkan pennun."
